Sunnuntaina äitienpäivänä on tasan 2 kk laskettuun päivään <3 

Tänään oli pitkästä aikaa neuvola ja päästiin kuuntelemaan sitä ihanaa kiivasta pikku sydäntä. Pää on jo oikeassa suunnassa tulossa, mutta vielä on niin pitkä aika ja kohdussa niin paljon tilaa, että vauva mahtuu vielä monet kerrat menemään ympäri. 

IMG_9260-normal.jpg

Vauvalle on ihan järkyttävät vaatevarastot jo nyt.

IMG_9259-normal.jpg

Mutta tästä ei voi syyttää vain minua, tosi moni kaveri on lahjoittanut vaatteita ja tarvikkeita, kun omat ovat jo kasvaneet näistä pienimmistä jo ohi.

IMG_9264-normal.jpgIMG_9258-normal.jpg

Meille tulee siis poika <3 

2014-02-25%2016.51.18-normal.jpg

Tässä oikea jalka suorana alhaalla, vasen jalka koukussa yläpuolella. Keskellä olevista vehkeistä ei kätilön mukaan voi olla erehtymättä ;) 

Siitä on jo aikaa, kun kuulimme poika-uutiset, mutta olin kyllä tosi yllättänyt, kun mulla oli niin vahva tyttö olo koko siihenastisen raskauden ajan. Vauvanvaatteita katsellessa vielä nytkin vahingossa hipeltelen ihania 50 senttisiä prinsessamekkoja ja muita hepeneitä, sitten muistan että ai niin, se olikin poika :) Ajatuksissakin olen koko ajan nähnyt Ainon viipottamassa pikkusiskon kanssa! 

Hitaasti olen siis sisäistänyt tämä poika uutisen, mutta don't get me wrong, olen siis iki onnellinen pojasta! Ihanaa päästä kokemaan molemmat sukupuolet ja saada oma pieni poika <3 <3 <3

2014-05-07%2020.17.12-normal.jpg

En ole varma onko aika kullannut muistot Ainon odotuksesta, mutta muistaakseni mulla ei ollut ihan näin tukala olo silloin. Tuntuu, että poika puskee kylkiluista läpi ja on tosi vaikea löytää hyvää asentoa niin että saisi myös vapaasti hengitettyä. Selkä on alkanut tässä viimeisen parin viikon aikana reistailla, välillä on ihan ok, mutta sitten kun on kipeä, on tosi kipeä. Pahinta on selällään makaaminen eikä sieltä meinaakaan enää päästä ylös :( 

Nyt olenkin oppinut välttämään selin makuuta, enkä esimerkiksi joogassa pysty enää tekemään liikkeitä, joita varten pitäisi olla selällään. Myös eilisen kuntosalitreenin kaksi viimeistä liikettä, jotka tehdään selin, jää nyt kokonaan pois. Jooga loppuu parin viikon päästä ja vesijuoksu loppui pari viikkoa sitten, joten jäljelle jää vain tuo kuntosalilla käynti, jota kyllä yritän jatkaa niin pitkään kuin vain mahdollista. Onhan se vähän masentavaa siellä jollain 6 kilolla pumpata ja tyhjällä tangolla kyykätä, mutta tyhjää parempi? Yritän myös pitää mielessä, että kun nyt jaksan vaikka sitten sitä kuutta kiloa nostella niin sitä helpompi on palata sitten elokuussa treeneihin. Painoa on tullut ihan järkyttävä määrä, mutta toisaalta olen aika iloinen siitä, että olen näinkin pitkään pystynyt vielä liikkumaan. Verrattuna esikoisen raskauteen, jolloin en liikkunut ollenkaan lähtökohdat synnytykseen ja siitä palautumiseen on paljon paremmat. Tosi kovasti olen odottanut juoksupoluille paluuta ja olin järkyttynyt, kun kuulin/luin jostain, että juokseminen on kielletty 3 kk synnytyksen jälkeen, ettei tule kohdun laskeumaa :( Onneksi tuo on terkan mukaan kuitenkin yksilöllistä ja voi supistua jopa 4 viikkoon, jos kaikki menee hyvin. Thumbs up synnytykselle siis!

rv31_200x300-normal.jpg

(Kuva lainattu vau.fi sivustolta).

Raskaus on kyllä sujunut kaiken kaikkiaan tosi hyvin ja olen kyllä säästynyt suurimmilta vaivoilta ja ongelmilta. Sokerirasitukset on menneet kirkkaasti puhtain paperein, ainoastaan hemoglobiini pysyttelee alle satasessa ja verenpaine on täsmälleen sama 96/60 joka neuvolakerralla. Mutta eipä noissakaan mitään huolestumisen aihetta kuulemma ole! Selkä nyt pahimpana vihollisena ja lisäksi tuo tukala olo, kun ei meinaa kunnolla saada happea oikein missään asennossa, mutta toisaalta olenhan tässä jo lähes viimeisilläni raskaana ja loppu häämöttää! :)

Mielialakin on pysynyt suht tervejärkisenä koko raskauden ajan, mitä nyt pientä taipuvuutta aggressiivisuuteen aina hetkittäin, ja äkillisiä raivokohtauksia, joissa ensisijainen kärsijä on tuo lähimmäinen :O Tänään kuitenkin sain hervottoman itkukohtauksen Ainon kerhon äitienpäiväjuhlassa noin 20 äidin silmien edessä, kun olimme kaikki piirissä, lapset keskellä piiriä ja jokainen lapsi lauloi omalle äidilleen jonkun "äiti on ihana" -tyyppisen laulun. Yhyyyy!!! En vaan kestänyt! Aino on vielä niin ihana, reipas laulaja :') Vähän noloa, mutta mennee raskauden piikkiin.

2014-02-25%2016.51.48-normal.jpg