Noniin, kotona toivuttu pari päivää, voi taas palata Pariisin fiiliksiin ;) Oli kyllä tosi ihana reissu, ihanat muistot jää ja toisaalta myös kaipuu palata sinne uudestaan. Jos päästäisi miehen kanssa kahdestaan joku kevät tai sitten koko perheellä Disney Worldiin. Keväällä tai kesällä Pariisissa on varmasti kaunista! Meidän ajankohtahan oli säiden puolesta vähän ankea, kuten kuvistakin huomaa, mutta toisaalta taas ei ollut sesonki noissa nähtävyyspaikoissa niin ei tarvinnut jonottaa läheskään niin kauan. Ja sateen suhteen olimme myös aika onnekkaita, kun satuimme olemaan joka kerta sisätiloissa, kun sadetta tuli alas.

Saavuimme keskiviikkona puolilta päivin Pariisiin ja pienehkön harhailun jälkeen löydettiin hotellille. Metrolla ei ajettu kertaakaan harhaan, mutta muutama askel tuli otettua ekojen päivien aikana väärään suuntaan. Onneks meillä oli hyvä raamattu mukana:

En ole siis koskaan mennyt metrolla itsekseni, edes Helsingissä. Mutta aika nopeasti tuon systeemin ymmärtää ja on kyllä tosi helppo ja edullinen tapa liikkua paikasta toiseen.

Ensimmäinen ateria syötiin tällaisessa ravintolassa.

Sipulikeitto oli ihanaa. Mutta suolaa ranskalaiset ei taida hirveesti ruuanlaitossa käyttää!

Lähdettiin heti ekana päivänä Eiffel tornille, ettei vaan jää näkemättä!

Ensimmäinen vilaus tornista:

Tilpehöörin myyjiä alkoi olla heti metron kulmilta saakka:

Jono lipunmyyntiin ja turvatarkastus (liput 9e tai 15e huipulle):

Hissi ensimmäisille tasoille:

Jonottamisessa kesti aika kauan, vaikka jono oli tosiaan melko lyhyt. Tähän kannattaa varmasti varata koko päivä, jos tulee kauniimpana päivänä/sesonkina. Tuuli oli aika kova, ja hissimatka tuohon toiselle tasanteelle jo niin päätähuimaava, että ei puhettakaan ylätasanteelle uskaltautumisesta :S

Champ de Mars:

Kun pääsin huipulle, oli jo näin pimeää.

La Seine.

Musee de la Marine:

Riemukaari.

Näin korkealla, vaikka vain 2. tasanteella.

Onneks siellä oli hyvät aidat, koska tuuli oli aika kova! :)

'

Näin pitkä matka olisi ollut vielä ylöspäin....

Hissikuilussa:

Sain itsestänikin huonon kuvan kaukolaukaisimella tornissa. Äiti kun ei uskaltautunut torniin ollenkaan.

Reissuhan meni näitä kylttejä seuraillen...

Torni kauniissa iltavalaistuksessa:

Ja lopuksi koko torni alkoi vielä tuikkimaan:

Vaikka sää olikin melko hyvä, tornissa ollessa ei satanut vettä eikä ollut kovin kylmäkään (Suomeen verrattuna) niin sormet oli valokuvaamisestakin niin kohmeessa, että pitihän tämän jälkeen saada vähän lämmikettä :P:

Seuraavana aamuna käsityömessuille, jonne meillä oli 5 päivän rannekkeet. Yksi metroväli ja vähän matkaa ratikalla niin olimme perillä.

Joku muukin oli lähtenyt messuilemaan. Noin 2000 ihmistä/pvä liikkui tuolla.

Myyjien lisäksi messuilla oli erilaisia pajoja, joihin sai osallistua ja opetella uutta:

Ristipistotöiden myyjillä oli ihan mielettömiä töitä esillä. Hyvä myyntikikka laittaa noita valmiita kauniita esille, tulee fiilis, että kyllä itsekin pystyy siihen ;)

Ostinkin eniten ristopistotöitä koko messuilta.

Tässä ensimmäisen päivän shoppailuja:

Aakkoset, jotka on pitänyt ostaa jo pitkään. Vauvan essu, joka menee kaverin juuri syntyneelle Saimi -tyttärelle. Korviksia itselle. Avaimenperä ristipistot ja tuo ihana nalle meidän vauvalle, (olisi ollut myös pinkkejä tai sinisiä nalleja, mutta otin valkoisen, kun ei vielä tiedetä sukupuolta) johon saa pistellä nimen tai muuta essuun <3

Ihania nappeja! Koon kertoo limsapullon korkki.

Yllättävää messuissa oli se, ettei siellä myyty juuri lainkaan käsityöläisten valmiita tuotteita, vaan tarvikepaketteja. Valmiit tuotteet oli esillä myyjien seinillä, ja he möivät tällaisia paketteja, joista voi sitten itse tehdä. Suomeenkin voisi tämä tyyli rantautua! Äiti osti tällaisen ihanan huovutustyön.

Virkkaus on nyt kuulemma suuressa suosiossa Pariisissa, Suomenkin uutisissa taisivat siitä mainita. Tässä pajaa pitämässä joku julkkismies, joka virkkailee pipoja.

Pyörittiin messuilla noin 7 tuntia ja metromatka päälle. Ei kovin kauaa ehditty hotellilla levätä, kun piti jo lähteä etsimään Mouling Rougea toiselta puolelta kaupunkia. Näytös alkoi 21 ja ajattelimme, että paikalla olisi hyvä olla viim. 20, koska meillä ei ollut vielä lippuja.

Ovelta meidät kuitenkin käännytettiin, koska esitys oli loppuun myyty :( Saatiin esite seuraavalle päivälle jossa numero, mistä lippuja voisi varata.

Mentiin kahville viereiseen kahvilaan harmittelemaan tilannetta ja juomaan sikakalliit juomat kaakao+pieni kalja yht. 17 euroa.

Päätin sitten soittaa heti siihen numeroon, jotta emme jäisi ilman seuraavan päivän lippuja. Äiti käski puhelun lomassa kysymään, eikö varmasti tälle illalle olisi lippuja, ja yllättäen 2 peruutusta oli tullut ja meidät käskettiin välittömästi siirtymään tien toiselle puolelle :)

Esityksessä kuvien ottaminen oli suurimpien Ranskan oikeustoimien uhalla kielletty, joten sieltäpä ei kuvia. Jokaisen pitää itse kustantaa pääsyliput (109e/hlö), jos haluaa nähdä tämän mahtavan cabareen ja kaikki ne tissit ja pyllyt ;)

Mulla oli illan mittaan vähän kipeä olo, ja tuon parituntisen shown jälkeen huomasin, ettei mulla lähtenyt ääntä enää ollenkaan :( Loppuilta siis hiljaisuutta ja hotellilla lääkkeeksi niin pitkä höyrysuihku, kuin kuumaa vettä riitti ja villasukat jalkaan. Hotelli oli by the way ihan perus normihotelli, mutta meidän huoneessa oli aika kylmä! Respan nainen käski laittamaan patteria kovemmalle, mutta me ei löydetty huoneesta kuin 4 ruuvin jälkeä, jossa patteri oli ilmeisesti joskus ollut...?

Seuraavana aamuna taas messuille reippaana -jalat alkaa pikkuhiljaa jo tottua näihin kävelymääriin ja mun 12cm korkoihin-

Väsytti kuitenkin sen verran, että jäin virkkauspajalle juttelemaan muiden messulaisten kanssa ja juomaan hyvää teetä.

Virkkauspajassa opetettiin tekemään virkkaamalla tai neulomalla lampaita:

Kävin katsomassa myös neulomisen nopeuskilpailuja, joka oli kyllä tosi hauskaa katsottavaa :) Näillä pariisittarilla oli vain eriskummallinen tapa neuloa, en tiedä olisiko meidän tyyliä hyväksytty kilpailussa, mielestäni se on paljon helpompi ja nopeampi.

Tämä reunimmainen punapaitainen nainen neuloi NIIN nopeasti, että yleisöstä kuului oikein kohauksia, kun nainen vaihtoi riviltä seuraavalle SEKUNNEISSA! Kaikilla osallistujilla oli siis tuo samankokoinen tekele, kuin tuossa keskellä valkopaitaisella naisella näkyy käsissä, samat puikot jne.

Äitikin tuli tekemään lampaan :)

Vietimme pelkän messupäivän ja illalla hotellilla keskityimme tutkailemaan mitä tuli ostettua ja tietenkin piti heti saada neula ja koukku käteen ja päästä hommiin!

Lauantaina päätimme pitää messuvapaan päivän, ja keskittyä Pariisin nähtävyyksiin. Luin tuosta pikku raamatustamme, että aina la ja su lähistöllä järjestetään maailman? suurin ulkokirppis (epäilen kyllä tätä maailman suurin, koska järjestetään siis joka viikonloppu..)

Kuitenkin, aivan ihania löytöjähän täälltä olisi tehnyt, ja ostikin  muutaman vanhan ruostuneen avaimen ja peltipurkin. Muuten hinnat oli aika tyyriit ja ihanuudet liian isoja jo valmiiksi liian täyteen matkalaukkuun.

Siiten muutamilla metronvaihdoilla Louvreen, jossa odotti, mikäs muu kuin jono:

Vaikka jono näytti epätoivoisen pitkältä se eteni todella nopeasti. Nopeasti myös selvisi, että tämä oli vain jono turvatarkastukseen, ja sisällä oli eri jonot lipunmyyntiin. Mutta me onneksi osattiin näppärinä maalaistyttöinä ostaa liput automaatista, johon juuri kukaan ei tajunnut jonottaa.

Ja tätähän ne suurinosa tänne varmaan tulee katsomaan. Niin mekin.

Vaikka muitakin mielettömiä (ja monta kertaa suurempia -vaikka koolla ei ole väliä?) teoksia on olemassa.

Kuten tämä:

Mutta löytyihän se Liisakin! Wohoo! ;)

No, pääsin mie vähän lähemmäksi. Ainoa, jota vartioitiin ja joka oli turvalasin takana. Olin kyllä yllättynyt, että tätä sai ylipäänsä kuvata.

Joku muukin oli lähtenyt katsomaan:

Lähdettiin aika nopeasti sen jälkeen pois, kun olimme alimmissa kerroksissa, jossa ilma oli aika huono, ja joku nuorimies alkoi äkisti oksentamaan kaaressa meidän lähellä. Meni paniikkiin ja pyöri ympyrää, tietenkin meitä seuraten ja ulospääsyä etsien ja samalla oksensi koko ajan niin että yrjö vaan lensi kaaressa joka puolelle. Hrrrr.

Raitista ilmaa, kiitos!

Oltiin pihalla taas niin poikki kävelemisestä, että hypättiin tällaiseen hop on- hop off tyyppiseen bussiin. Hyvää opastusta mainostettiin useilla eri kielillä, mutta kuulokkeista tuleva opastus oli kyllä surkea ja suurimmaksi osaksi pelkkää musiikkia. Hyvää oli kuitenkin se, että päästiin sateensuojaan ja lepuuttamaan jalkoja sekä kiertämään tärkeimmät nähtävyydet, joihin emme varmaankaan metrolla olisi jaksaneet lähteä enää suunnistamaan.

Silta, jossa mielettömän paljon näitä rakkauslukkoja:

Notre Dame:

Champs-Elyseen varrella:

Champs-Elyyseen päässä Riemukaari:

Joka oli kyllä yllättäen VALTAVA:

Niin, Pariisissakin voi juosta. Ihmiset myös täällä lenkkeilee. Eipä tullut mieleenkään ottaa lenkkitossuja matkalle mukaan, vaikka salikamat kyllä otin mahdollisen hotellin kuntosalin varalle. Olin tosiaan vähän kipeä koko reissun, joten kuntosali jäi käymättä, ja lenkkiä tuli tehtyä ihan tarpeeksi joka päivä kävellen. Olisi pitänyt ottaa askelmittari mukaan!

Tosiaan aika paljon näitä lenkkeilijöitä näkyi joka puolella niin Eiffelillä kuin muissakin nähtävyyskohteessa. Itse en kyllä tykkäisi yhtään juosta tällaisessa vilinässä. Ihmettelen muutenkin miten selvittiin hengissä kaikki tienylitykset.

Lopuksi vielä vähän shoppailua. Löysin vauvalle tuliaisia ja toki myös Ainolle. Katsokaa nyt miten pieni tuo body on!!! (Vrt. kirjan takakansi). Balleriinat on ystävän tyttövauvalle.

Tässä pari huonoa kuvaa Ainon tuliaisista. Äiti osti Ainolle tuollaisen aivan ihanan pariisittalaismekon, leggarit ja alla olevan paidan. Minä ostin Minnie lenkkarit kevääksi.

Sunnuntaina oli lähtöpäivä, ja kävimme matkalaukkujen kera vielä viimeisen kerran messuilla. Kaikki vähänkin mieltä kaihertamaan jääneet käsityöpaketit tuli ostettua ja pyörimme myös näyttelyalueella, jossa ihan mielettömiä tilkkutöitä. (Huom. Suomen lippu!)

Tässä vielä vikat kuvat messualueesta, josta suunnattiin lentokentälle yhdellä ratikalla ja parilla metrolla. Kannattaa muuten Pariisin kentällä varautua siihen, että siellä liikutaan T1 ja T2 välillä metrolla, välimatkat on vähän muuta kuin Suomen pikku kentillä ;)

Kiitos Pariisi! Ja tietenkin äiti, joka tämän ihanan reissun mulle lahjaksi antoi <3

Lopuksi vielä plussat ja miinukset:

Moitimme:

- tylyt pariisilaiset (kyynärpäätaktiikka ja se töniminen, argh!)

- kaikki ranskaksi (seriously, edes metron infossa työskentelevä naikkonen ei puhunut SANAAKAAN englantia). Pääskää jo yli siitä, että englanti on se valtakieli!

- jo-not-ta-mi-nen (johon tosin sesonkiaikaan saa varautua vielä enemmän..)

Kiitämme:

- hyvä matkaseura :)

- aivan mahtavat messut, suosittelen kaikille käsitöistä kiinnostuneille!

- paljon tapahtumia, nähtävää, koettavaa

- helppo ja edullinen joukkoliikenne

- nähtävyydet, hyvät opasteet (hyvä opaskirja/kartta oli meille ehdoton)

- edullinen hotelli

- sää, vaikkakin oli melko synkkää ja sateista niin ilma oli raikas ja kun tulee Suomen pakkasesta ei ilma tuntunut lainkaan kylmältä vaan tuollainen +9 on aika miellyttävä. Itse en muutenkaan ole mikään +33 asteessa viihtyvä, vaan +20 on ihan maksimi. Lisäksi sää suosi meitä siinä mielessä, että olimme aina sisätiloissa, kun vettä satoi.

- sama valuutta :)