Löysin tällaisen kivan mallin kirjasta Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua -Hanna Välitalo. Olen tehnyt sen verran tilkkutöitä, että mun mielestä tämä ei ihan tilkkumekosta mene, mutta kiva kesämekko kuitenkin!

Mun versiossa ei ole ollenkaan noita koristenauhoja (kun ei mulla sellaisia ole) ja tuon alareunan kanssa meni hermot, joten sen tein eri tavalla. Tilkkumekon sijaan tän nimeks ois voinu antaa laskosmekko tai jotain muuta vastaavaa... Tein nimittäin ekaa kertaa ever laskoksia, ja miten niin yksinkertainen asia voi jälleen kerran olla mulle ylitsepääsemätön?? Tai ehkä mie en vaan tajua noita ohjeita, ilman että joku aina selittää ne mulle :( (Ompelukurssi kesätauolla).

Siis ihan kiva tästä joka tapauksessa tuli ja on ihan sopiva (reilu) Ainolle, vaikka ohjeessa oli että 90 senttiselle. Mallihan on tuollainen, että menee pitkään, kun eihän nuo pienet leveyssuunnassa juuri kasva. Ja olkaimia saa kasvatettua, jos jaksaa siirtää nappien paikkaa.

Jotain tuossa kädentielläkin tapahtui, en vaan saanut sitä kangasta menemään siististi, vaikka keskityin siihen ihan tosissani :( Ehkä leikkasin tuon kädentien kaaren (kts. kirjan pieni kuva) liian jyrkäksi?

Tässä mekossa pääsin myös testailemaan Pfaffin ominaisuuksia, eli olkahihnoihin tehty koristeommelta ja ekaa kertaa napinläpi niin, että kone tekee sen "automaattisesti". Ehdin kyllä jo kiroilla, että olisin manuaalisesti tehnyt sen napinläven monta kertaa siihen, kun yritin opetella sitä tekniikkaa. Mutta sitten tajusin systeemin ja kone tosiaan mittaa napin ja tekee täsmälleen sille sopivan napinläven, jee! Napitkin se ompelee paikalleen, mutta ehkä sen opettelen taas levänneillä hermoilla ;)

Pikkutaskut aarteille.

Lisäksi nämä kaksi aurinkohametta kaksostytöille Fannille ja Fiialle 5-vuotis syntymäpäivälahjoiksi. Toivottavasti mahtuvat, koska koko on ihan hatusta vedetty, tähän mulla ei ollut mitään kaavaakaan :O

Ja tietenkin Pfaffin kirjailut jotta tytöt löytävät omat hameensa ;)

Lisäks kevätpipot, joihin ompelin myös pienen pienet koristeompeleet vasempaan reunaan, jotta voi tarvittaessa pitää huolta omastaan, kun ovat samanlaiset. Eli toisessa kruunu, toisessa sydän.

Loppuun vielä kuva-arvoitus! Eli mikä tämä on?

Kyllä, se on näkymä suoraan alaspäin kohti varpaita, joita en ole siis nähnyt moneen kuukauteen ;)

Ai niin, tässä vielä kuva meidän uhmaikäisestä kilteimmillään:

Hoh hoi. Jos olen joskus mennyt ääneen sanomaan, miten Aino saattaa leikkiä 3 tuntia omassa huoneessaan kiltisti yksin antaen äidille ompelurauhaa niin se on kyllä ollutta ja mennyttä. Uhmapistecom.